Takaisin

Yrityskaupat kannattaa suunnitella huolella – nopeita lottovoittoja ei ole olemassa


Suomessa on viime vuosina tehty lukuisia yrityskauppoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi Woltin myynti yhdysvaltalaiselle verkkokauppayhtiö DoorDashille tai Supercellin yrityskauppa ensin japanilaiselle Softbankille ja GungHo-peliyritykselle, ja sen jälkeen kiinalaiselle Tencentille. Tässä vain näkyvimmät esimerkit. Näiden lisäksi 2010-luvulla Suomessa on tehty yli 500 yrityskauppaa, jossa on ollut ulkomainen ostaja. Kysymys kuuluu, että minkälaisia hyötyjä ja muutoksia näissä yrityksissä on tapahtunut? Ymmärtääksemme yhteiskuntamme ja yritystemme asemaa kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää selvittää, miten ostettava yritys menestyy yrityskaupan jälkeen. Hyötyvätkö elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme yrityskaupoista vai korjaako joku muu voitot?

Business Finland on ollut rahoittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on tutkia yritysostojen roolia innovatiivisissa yrityksissä Suomessa ja lisäksi niitä yrityksiä, joihin on kohdistunut sekä Business Finlandin rahoitusta että TESI:n pääomasijoituksia. ETLA:n julkaiseman tutkimuksen (Ali-Yrkkö, J. et al. (2022): Yrityskaupat ja niiden vaikutukset kohdeyrityksiin, Etla Raportti 125) mukaan yrityksen innovatiivisuudella oli positiivinen yhteys ulkomaisten yritysten ostohalukkuuteen. Myös yrityskoolla oli merkitystä. Suuremmat yritykset päätyvät ulkomaisten ostajien ostokohteeksi pienempiä useammin. Lisäksi Business Finlandin ja pääomasijoittajien rahoitus, sekä patentit kasvattivat ulkomaisen ostajan kiinnostusta.

Tutkimuksen tilastoanalyysin mukaan ulkomaiseen omistukseen siirtymisellä ei ollut merkittäviä vaikutuksia arvonlisän, tuottavuuden, kannattavuuden eikä työllisyyden kehitykseen suhteessa verrokkiryhmään. Toisin sanoen, osa yritysostoista onnistuu, osa epäonnistuu tai suunniteltuja synergiahyötyjä ei synny.

Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluosuudesta selvisi, että selvästi suurimmassa osassa haastatelluista tapauksista yrityskaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta t&k-toiminnan laajuuteen. Haastateltavat kertoivat, että t&k-toimintaa harjoitettiin yrityksissä yleensä suurin piirtein samassa mitassa kuin aiemminkin. Kiinnostavaa oli kuitenkin se, että yrityskaupat olivat useissa haastatelluissa yrityksissä vaikuttaneet t&k-toiminnan sisältöön. Haastatteluiden mukaan vahva brändi yleensä säilytettiin.

Voidaanko näistä tuloksista vetää johtopäätöksiä yrityskauppojen hyödyistä Suomen kansantalouteen? Selkeää näyttöä siitä, että yrityskaupalla olisi vaikutusta yritysten menestykseen ei saatu, joka tarkoittaa sitä, että jokainen yritysosto on erikoistapaus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yritysosto tulee suunnitella huolella. Sekä ostavan että myyvän yritysjohdon tulee tarkasti arvioida, että yritysostolla syntyy synergiaetuja. Siksi on tärkeää panostaa synergiaetujen hyödyntämiseen yritysoston jälkeen. Myönteinen tulos oli se, että ostettujen yritysten t&k-toiminnassa ei tapahtunut suurta muutosta, jolloin sitä ei siirretty Suomesta pois yritysoston jälkeen. Aineettoman omaisuuden osalta näyttäisi siltä, että jos brändi ja tuotemerkki olivat vahvoja, niin silloin ne säilytettiin myös yrityskaupan jälkeen. Muussa tapauksessa ne ajettiin alas ja ostetun yrityksen tuotteet ja palvelut sulautettiin ostavan yrityksen brändin ja tuotemerkin kanssa.

Linkki raporttiin:

Jari Hyvärinen
Business Finland

Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.