Takaisin

Ylläpidä yrityksen kilpailukykyä!


Miksi muutoksen näkeminen on tärkeä kilpailukyvyn kannalta?
Viimeiset pari vuotta ovat olleet yritystoiminnalle erittäin haastavia. Useat ulkoiset tekijät ovat lisänneet epävarmuutta ja myös heikentäneet tiettyjen toimialojen kilpailukykyä. Vielä hetki sitten näytti siltä, että COVID-19 tilanne saadaan hallintaan ja paluu uutteen normaaliin odotti. Ennusteiden mukaan kansantalouden positiivinen vire olisi pitänyt edelleen jatkua. Lievää epävarmuutta oli nähtävissä sekä inflaation että koron nousun kautta. Lähtökohtaisesti yleinen ilmapiiri ja markkinaodotukset olivat positiivisen odottavia.

Yksi yö muutti tilanteen, ja se mitä ei uskottu tapahtuvaksi tapahtui. Venäjä käynnisti sotatoimet Ukrainassa helmikuussa ja sen seurauksena kaikki talousennusteet ovat menneet uusiksi. Lännen Venäjälle määräämät kauppapakotteet, poltto- ja raaka-aineiden hinnan nousu ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos heittävät nyt synkän varjon tulevaisuuden näkymiin. Liiketoimintaympäristö on todellakin muuttunut. Tämän seurauksena taloustieteilijät nostivat keskusteluun termin stagflaation, joka otettiin käyttöön 1970-luvulla. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.

Yllä kuvattua muutosta on varmasti vaikea ennustaa. Uskon, että oikean käsityksen pystyy muodostamaan vain melko harva yritys. Se onko tilannetta kyetty yrityksissä hyödyntää jää nähtäväksi.


Voiko yritys koskaan olla liian ketterä?
Nykypäivän yksi haasteista on niin oikean kuin vääränkin tiedon valtava määrä ja toisaalta sen erittäin helppo saatavuus. Milloin viimeksi olet muodostanut yrityksen liiketoimintaympäristön muutoksista lyhyen ja/tai pitkän tähtäimen suunnitelmat?

Ennakoidakseen tulevat muutostarpeet yrityksen pitää kyetä muodostamaan tilannekuva. Hyvän tilannekuvan muodostamista auttaa, jos yrityksessä toimitaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Tiedonkeruussa digitaaliset kanavat ja sähköiset työkalut ovat hyvä apu. Tilannekuva auttaa muutoksen näkemisessä ja kerätty tieto auttaa liiketoiminnan johtamisessa. Tieto ei yksin riitä vaan uuteen tilanteeseen pitäisi kyetä myös reagoimaan. Päätöksenteon pitää aina pohjautua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja ymmärrykseen. Yrityksen ketteryys auttaa sekä tekemään nopeita päätöksiä että helpottaa tarvittavien toimien toteuttamista.

Suurella yleisöllä on mielikuva, ettei iso yritys voi olla ketterä. Voidaan myös kysyä ovatko kaikki mikroyritykset, alle 10 henkilöä työllistävä, sitten ketteriä? Mielikuvissa startup yrityksien uskotaan automaattisesti olevan erityisen nopealiikkeisiä eli ketteriä.

Ketteryydelle on useita synonyymejä kuten nopeus, vilkkaus, nokkeluus, sukkeluus, terävyys, kepeys, nopsuus ja sirous (Wikipedia). Tuosta listasta poimittuna ketterän yrityksen toimintaa kuvata sana nopeus. Termi ketterä (agile) on ”kehitetty” 2000-luvun alussa kuvaamaan ohjelmistokehityksen toimintatapaa.


Miten kehittää liiketoiminnan ketteryyttä?

Mitä yrityksen ketteryys tarkoittaa? Yrityksen ja liiketoiminnan kannalta ketteryys on herkkyyttä havaita ja tulkita ympäristön muutoksia ja kykyä käytettävien resurssien joustavaan käyttöön. Ympäristöstä tulevat heikot signaalit ovat ensimmäisiä oireita tulevista muutostekijöistä tai tapahtumista. Asiakas on paras tiedon lähde ja heitä kannattaa aina ”kuunnella”. Erityisesti asiakkailla saatavissa, hiljaista tietoa.

Kilpailuedun säilyttäminen edellyttää, että yritys on ainakin joissakin asioissa parempi kuin kilpailijat tai potentiaaliset kilpailijat. Kilpailukykyyn vaikuttavat yrityksen dynaamiset kyvykkyydet, toimintatavat ja prosessit tai mahdolliset muut menestystekijät.

Tarkastelen seuraavana kilpailukykyä tuotekehityksen kautta. Tuotekehitysprosessi voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: ideointiryhmän kokoaminen, huolellinen taustatyö ja analyysi, rikas ideoiden tuottaminen ja selkeät kriteerit. Tuotteistaminen varmennetaan tekemällä muutama prototyyppi, joilla tehdään idean testaus ja verifiointi. (Osterwalder ja Piqner, 2010). Kehitystyö kannatta pilkkoa riittävän pieniin osakokonaisuuksiin. Yrityksessä kerätään asiakas- ja käyttäjäpalautetta. Tehdään nopeita kokeiluja asiakkaan kanssa. Näin toimimalla saadaan nopeasti ”toimii – ei toimi” palaute.

Nopea tuotteistaminen voi tarkoittaa tuotteen/palvelun nopeaa markkinoille tuloa, nopeaa tuotteiden kiertoaikaa ja/tai nopeaa innovointia. Lähtökohtana uuden tuotteen/palvelun kehitystyö edellyttää hyvää asiakastuntemusta. Tuotteistamisen nopeutta mitataan yleensä sillä, kuinka nopeasti “idea” konseptoidaan ja tuotteistetaan myytäväksi tuotteeksi (Chen, J., R. R. Reilly, and G. S. Lynn, 2005). Hyödyntämällä nopeat kokeilut periaatetta, jossa tavoitteena on tuotteistaa pienin mahdollinen (MVP, minimun viable product) toimiva tuote tai palvelu.


Muutama kysymys pohdittavaksi:
– Tunnistako asiakkaan tarpeet?
– Vastaako yrityksen tuote- ja palveluportfolio muuttunutta markkinatilannetta?
– Miten yrityksen tuote- / palvelutarjonta uudistuu?
– Onko yritys ketterä?
– Mikä on yrityksesi kilpailukyky ja miten sitä ylläpidetään?


Kai Hänninen
Oulun yliopisto
yliopistotutkija, dosentti
040 5747 951
kai.hanninen@oulu.fi


Kirjoitus julkaistu alunperin Omistajanvaihdosfoorumissa, www.ov-foorumi.fi
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen. Hankkeen rahoittajina ovat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.